Itäinen Suomenlahti eli Suomenlahden itäosa jakaantuu maantieteellisesti Suomen, Venäjän ja Viron alueelle, ja tämä kapea lahti on toiminut useita satoja vuosia Suomenlahden tärkeimpänä kauppareittinä. Historiassa Itäisellä Suomenlahdella on myös synkempiä puolia, sillä alue on toiminut isona osana Suomenlahden taisteluita ja sotia. Tässä artikkelissa keskitymme Itäisen Suomenlahden historiaan ja tärkeimpiin alueisiin.
Itäisen Suomenlahden esihistoriallinen aika
Itäinen Suomenlahti on ollut asuttuna hyvin pitkään ja tarjonnut elinkeinon alueen ihmisille kalastuksen ja merenkulun kautta. Suomalaisten lisäksi alueella ovat matkustaneet ja käyneet kauppaa esimerkiksi venäläiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset. Lähes kaikki kaupankäynti Venäjän länsirannikolta Itämeren kautta maailmalle on tapahtunut Itäisen Suomenlahden kautta ja Pietarin satamasta seuraava sopiva pysähdyspaikka on ollut Suomen itäinen ulkosaaristo.
Maantieteellisesti Itäinen Suomenlahti on ollut asuttuna hyvinkin pitkään ja sen kallioperä kuuluu maailman vanhimpiin. Jääkauden aikana kallioperä hioutui jään ja meriveden vaikutuksesta, joka on tehnyt Itäisen Suomenlahden saarista karuja ja syviä. Kalliosaarten historian vuoksi Itäisen Suomenlahden ulkosaaristossa kasvaa suurimmalta osin ainoastaan mäntyjä, jäkälää ja katajaa. Alueelta on löytynyt luultavasti rautakauden aikaisia jatulintarhoja.
Jatulintarhoja pidetään muinaishistoriallisessa mytologiassa jättiläisten tekeminä. Itäisen Suomenlahden tunnetuimmat jatulintarhat ovat Mustaviirin saarella Pyhtäällä, joka on myös Unescon maailmanperintökohde. Itäisen Suomenlahden ulkosaaristossa sijaitsee niin ikään Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, joka on perustettu vuonna 1982, ja joka toimii suosittuna retkeilykohteena. Suurin osa Suomenlahden hylkeistä asustelee Itäisen Suomenlahden Venäjän puolisella rajalla.
Itäisen Suomenlahden historia – sisäsaaristo ja ulkosaaristo
Itäinen Suomenlahti on ollut aikoinaan hyvin omavarainen alue, jonka kylät ovat saaneet elantonsa kalastuksesta, hylkeenpyynnistä ja maanviljelystä. Kaupankäynti alueella on ollut vilkasta, etenkin ulkosaariston alueella esimerkiksi Kaunissaaren ja Tammion kylissä. Ulkosaariston kylät toimivat oppaina kansainvälisten laivojen tullessa paikallisille karikkoisille vesille, jonka lisäksi saariston väellä oli aktiiviset kauppasuhteet Viroon ja Venäjälle.
Itäinen Suomenlahti sodissa
Suomenlahden historiasta ei voi kertoa mainitsematta alueen sotahistoriaa. Vesialue on toiminut sotatantereena monille laivastojen välisille sodille, sillä alue on toiminut Suomen ja Ruotsin, Venäjän ja Ruotsin ja toisaalta myös Venäjän ja Suomen välisenä vesirajana vuosisatojen ajan. Alueella on siksi myös paljon hyväkuntoisia laivahylkyjä, joskin Itämeren vesi ei ole optimaalinen sukellusharrastajille maaperän tuottaman sameuden vuoksi.
Itäinen Suomenlahti on ollut tärkeässä osassa etenkin toisen maailmansodan aikana, sillä se on toiminut etuvartiona lähellä Venäjän rajaa molempiin suuntiin. Itäisen Suomenlahden saarilla on sijainnut paljon tärkeää sotakalustoa ja aluetta on sotahistorian aikana myös miinoitettu lähes kaikkien alueella sotivien armeijoiden toimesta. Vuosina 1939-1944 se on toiminut tärkeänä osana Suomen vesialueiden puolustusta talvi- ja jatkosodissa.
Svartholman linnake
Loviisassa sijaitseva Svartholman merilinnoitus on osa itäisen Suomenlahden historiaa aikana, jolloin Suomi oli Ruotsin vallan alainen. Svartholma rakennettiin alun perin laivastotukikohdaksi Venäjän uhkaa vastaan 1750-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomi menetti paljon aikaisempia linnoituksiaan Turun rauhassa. Koska Loviisa sijaitsi ulkorajalla lähellä Ruotsin ja Venäjän merirajaa, saaristoon rakennettiin Svartholman merilinnoitus, ja samoihin aikoihin aloitettiin myös Suomenlinnan rakentaminen.
Svartholma on ollut tärkeä linnoitus monissa Suomen alueella käydyissä sodissa. Suomen sodassa venäläiset joukot tulittivat Svartholmaa ja piirittivät linnoituksen, jonka jälkeen linnoitusta alettiin käyttää venäläisenä vankilana. 1800-luvun puolivälissä Krimin sodan aikaan Svartholma räjäytettiin englantilaisen laivaston toimesta ja nykyään tämä Itäisen Suomenlahden merkittävin saaristolinnoitus toimii suosittuna matkakohteena esimerkiksi purjehtijoille, melojille ja muille matkaajille.
Suursaari – syrjäisestä saaresta strategiseksi sotasaareksi
Venäjän puolisella itäisellä Suomenlahdella sijaitsee Suursaari, johon rantautuminen on ollut suomalaisilta veneilijöiltä pitkään kiellettyä. Suursaari oli aikoinaan osa Ruotsia, ja karusta luonnostaan huolimatta saarella on asunut vakituisesti satoja ihmisiä. Venäläiset joukot miehittivät saaren ja se siirtyi Venäjän hallintaan Uudenkaupungin rauhan myötä 1720-luvulla. Ruotsin kuninkaan Kustaa III:sen sodan aikana Suursaaren edustalla käytiin suuri meritaistelu.
Suomen suurruhtinaskunnan aikaan Suursaari oli osa Viipurin lääniä, ja Oolannin sodassa Britannian laivasto hyökkäsi Suursaareen. Tämän jälkeen alue kuului Suomen itsenäisyyden myötä Suomelle ja oli ennen talvi- ja jatkosotia rauhaisa, joskin Suursaaren kahden kylän asukkaat elivät pitkään köyhyydessä, sillä alue ei maaperänsä vuoksi soveltunut viljelyyn. Paikalliset asukkaat toimivat luotseina ja merimiehinä.
Ulko-Tammio – vehreä poikkeus karussa saaristossa
Svartholman ja Suursaaren lisäksi yksi itäisen Suomenlahden historiallisesti tärkeimpiä alueita ja nykyisiä matkakohteita on Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitseva Ulko-Tammion saari, joka on muusta alueesta poiketen vehreä saari. Etenkin jatkosodan aikana Ulko-Tammion linnake toimi tärkeänä itärajan vartiona, kun Suursaaren alueelta lähti suuri venäläishyökkäys Suomeen. Hyökkäys torjuttiin alueelle ryhmitetyn Suomen armeijan Kotkan rannikkopatteriston avulla.
Toisen maailmansodan aikana Ulko-Tammion saari toimi tärkeänä osana myös muissa Suomen ja Venäjän armeijoiden meritaisteluissa, etenkin Somerin taistelussa. Noin 20 kilometrin päässä Ulko-Tammiosta tapahtuneessa taistelussa Ulko-Tammion linnakkeen joukot osallistuivat puolustamaan Somerin linnaketta venäläiseltä hyökkäykseltä. Jatkosodan jälkeen Suomen ja Venäjän rauhan myötä Itäisen Suomenlahden alueelta siirrettiin pois raskas sotakalusto ja alue demilitarisoitiin.
Itäisen Suomenlahden historia on värikäs ja sotaisa
Vaikka Itäisen Suomenlahden asutus on ollut aina harvaa saaristolaiseen tapaan, tämän karun ja kallioisen Suomenlahden historia on ollut poikkeuksellisen värikäs. Aina löydetyistä pronssi- ja rautakauden ajan asutuksista alueen meritaisteluihin ja sotiin asti, itäinen Suomenlahti on historiallisesti yksi Suomenlahden ja Suomen saaristoalueiden tärkeimpiä kohteita. Nykyään Itäinen Suomenlahti on tärkeä turistikohde saaristovierailijoille.