Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Tutustu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on yksi Suomen ainutlaatuisimmista kansallispuistoista. Maan muista puistoista poiketen se sijaitsee kokonaan kiinteän maan ulkopuolella. Puisto sijaitsee Kotkan, Pyhtään, Virolahden ja Haminan edustan merialueilla ja saarilla. Yhteensä kansallispuiston alueella on noin 100 saarta ja luotoa.

Merellinen kosketus näkyy koko puiston luonnossa. Esimerkiksi saarilla kasvavat kasvit ja puut ovat sopeutuneet suolaveteen ja tuulisiin olosuhteisiin. Lisäksi monet puistoa kodikseen kutsuvista eläimistä ovat merieläimiä, kuten hylkeitä, pyöriäisiä ja merilintuja. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijät voivat nauttia erilaisista aktiviteeteista, kuten uimisesta, kalastuksesta, purjehtimisesta ja vaeltamisesta. Ainutlaatuisen sijaintinsa ja monipuolisen eläimistönsä ansiosta puisto on todella erityinen paikka.

Alueen historiaa

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on myös historiallisesti merkittävä, sillä se on ollut useiden sotien näyttämönä. Nykyään puisto kunnioittaa sotahistoriaansa poluilla, jotka vievät kävijät keskeisten taistelupaikkojen ohi.

Lintuharrastajien mekka

Saaristo tunnetaan myös lintuharrastajien keskuudessa tärkeänä reittinä arktisille alueille. Miljoonat linnut muuttavat vuosittain keväällä Itämeren rannikkoa pitkin pohjoiseen. Lahti on monille näistä linnuista tärkeä pysähdyspaikka, jossa ne voivat levätä ja tankata ennen matkansa jatkamista. Näin ollen puisto on loistava vierailukohde sekä luonnonystäville että lintuharrastajille.

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston luonto

Suurin osa Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista on puuttomia, karuja kalliosaaria. Niiden näyttävät kalliot syöksyvät usein jyrkkinä veteen, mikä johtuu luotojen pääaineen, rapakivigraniitin, tavasta lohjeta kuutioimaisina järkäleinä. Näillä kallioluodoilla kasvillisuus on matalaa ja puskamaista. Toisinaan luodoille kasaantuu jään ja meren muotoilemia rantavalleja, jotka majoittavat muun muassa lapintiiroja.

Osaa saarista peittää hieman runsaampi kasvillisuus, mutta metsät ovat yleensä kalliomännikköä, joka jää harvaksi ja matalakasvuiseksi. Suurempien saarten sisäosista voi kuitenkin paljastua yllätys; osa saarista kätkee sisäänsä reheviä, suojaisia lehtoja. Niistä kaikista vehrein on Ristisaari, joka lumoaa niityillään ja lehdoillaan. Aikoinaan paikalliset käyttivät sitä laidunsaarena.

Tyypillisten kallioisten saarien vastapainoksi puistosta löytyy omintakeinen Pitkäviiri, joka on aikoinaan kohonnut merestä harjun muotoisena muodostelmana. Tämän kahden kilometrin mittaisen harjusaaren rannat toimivat aurinkoisten kesäpäivien viettopaikkana. Kauniit hiekkarannat koskemattoman luonnon keskellä ovat upea ympäristö nauttia kesästä. Useat alueen saarista toimivat kotina merilinnuille, kuten tukkasotkalle ja isokoskelolle.

Retkeily Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on yksi maailman ainutlaatuisimmista kansallispuistoista. Toisin kuin useimmat muut kansallispuistot, se on levittäytynyt satoihin pieniin saariin, minkä vuoksi se on retkeilijöiden ja vaeltajien saavuttamattomissa. Ainoa tapa tutustua puistoon on veneellä, joten se sopii parhaiten kokeneille veneilijöille. Puistossa ei ole vakiintuneita leirintäalueita, joten telttailijat voivat vapaasti pystyttää teltat mille tahansa saarelle. Tämä tekee telttailusta seikkailullisempaa ja haastavampaa, mutta loppujen lopuksi myös palkitsevampaa. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on erinomainen kohde niille, jotka etsivät jotain tavallisesta kansallispuistokokemuksesta poikkeavaa.

Merkattuja vesireittejä ei ole, vaan retkeilijä suunnittelee itse oman reittinsä. Muistathan aina kunnioittaa luontoa siellä liikkuessasi, luonnonpuiston alueella moottorilla ajoa on rajoitettu. Alueeseen on hauska tutustua myös melomalla – tuolloin tosin kunnon on oltava melko hyvällä tasolla. Huomaa, että lintujen pesimäaikaan osalle saarista on maahannousukielto.

Saarien sisällä risteilee kinttupolkuja, ja muutamasta suuremmasta saaresta löytyy myös hieman pidempi luontopolku. Ulko-Tammiossa on kolmen kilometrin mittainen polku, joka esittelee saaren historiaa ja luontoa. Mustaviirissä taas voi kulkea läpi 1,6 kilometrin mittaisen polun, joka tutustuttaa saaren kulttuuriperintöön ja luontoon. Käpymerkein merkattu polku on ajoittain vaikeakulkuinen.

Tekemistä luonnon keskellä

Kansallispuiston suosituimpiin aktiviteetteihin kuuluvat luonnollisesti veneily ja purjehdus. Lähimmät vierassatamat löytyvät Kotkasta ja Haminasta, ja vieraslaituri löytyy myös Tammiosta. Haapasaaressa ja Kaunissaaressa toimivat palvelusatamat. Ulko-Tammioon pääsee vierailemaan, vaikka ei olisikaan omaa venettä, sillä sinne kulkee kesäviikonloppuisin yhteysalus. Alueen yrittäjät järjestävät lisäksi veneretkiä saaristoon.

Meren ollessa näin vahvasti läsnä, toinen suosittu aktiviteetti alueella on kalastus. Suomen lahjan, jokamiehenoikeuksien, ansiosta saat onkia ja pilkkiä vapaasti, mutta jos haluat kalastaa vieheellä, sinun tulee maksaa kalastusmaksu. Ainoat poikkeukset ovat alaikäiset ja yli 64-vuotiaat, jotka ovat vapautettuja maksusta. Useammalla vavalla kalastettaessa tarvitaan vielä erillinen kalastuslupa.

Harrastus, joka tuo alueelle joka vuosi paljon vierailijoita, on lintubongaus. Kansallispuiston alueella on ympäri vuoden laaja ja upea merilinnusto, mutta varsinainen näytelmä nähdään kevätaikaan. Toukokuulle ajoittuva Arktika, eli arktisten lintujen kesämuutto, saa taivaan täyttymään sadoistatuhansista linnuista, jotka suuntaavat pohjoiseen kesänviettoon – näky on majesteetillinen.

Kansallispuiston historiaa

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, eli se on toiminut jo lähes 40 vuoden ajan. Muinaisten saaristoelinkeinojen ja merenkulun merkit näkyvät edelleen kansallispuiston alueella; entiset laidunmaat on pidetty hengissä perinteen kunniaksi, ja punaiset, sympaattiset, kylmiltä merituulilta suojanneet kalamajat ovat edelleen pystyssä Koivuluodossa.

Saariston asukkaat ovat käyneet historiansa aikana kauppaa niin virolaisten kuin venäläisten kanssa. Saaristokylät olivat kaikkein elinvoimaisimpia 1900-luvun taitteen molemmin puolin. Viron kaupankäynti kävi vilkkaana aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin raja suljettiin. Pietari taas oli kauppakumppani Venäjän pitäessä valtaa maassamme – kaupunkiin matkattiin kalasaaliita myymään.

Ulko-Tammion saari näytteli suurta roolia toisen maailmansodan aikaan, kun siitä tuli etuvartio uudelle itärajalle. Saari linnoitettiin, ja se osallistui muun muassa tärkeään 8.7.1942 käytyyn Somerin rannikkolinnakkeen puolustukseen, jossa suomalaiset puolustautuivat voitokkaasti sotilasmäärältään ylivoimaista vihollista vastaan vain sadan miehen voimin. Ulko-Tammiosta löytyvät edelleen sodan jäljet; jäännökset linnakkeesta, tykit ja tunneli.

Kansallispuiston palvelut

Kansallispuiston alueelta löytyy kaksi autiotupaa, yksi Koivuluodosta ja toinen Ulko-Tammiosta. Lisäksi seitsemällä saarella on telttailuun tarkoitetut alueet. Nämä saaret ovat Ristisaari, Koivuluoto, Mustaviiri, Kilpisaari, Lanskeri, Suuri-Pisi ja Ulko-Tammio. Kaikilta leiriytymissaarilta löytyy kuivakäymälä. Jätehuoltoa ei ole, maatuvaa kompostoria lukuun ottamatta, joten retkeilijän tulee viedä roskat pois mukanaan.

Myös juomavesi kannattaa tuoda mukanaan, sillä kaivoja löytyy vain Ulko-Tammiosta ja Mustaviiristä. Talousvetenä käytettäessä sen keittämistä suositellaan. Tulentekopaikat löytyvät samoin leiriytymissaarilta. Käytössä on myös keittokatoksia, joita voidaan käyttää avotulenteonkiellonkin voimassa ollessa. Ulko-Tammiossa järjestetään juhannuksesta alkaen aina heinäkuun loppuun saakka opastettuja, noin tunnin mittaisia kierroksia.